Radon - kaivoveden näkymätön terveyshaitta

Kaivovedestä saattaa löytyä useita terveydellisiä haittoja aiheuttavia ominaisuuksia, joita ihminen ei voi aistinvaraisesti havaita, eli ne eivät näy, haise tai maistu miltään. Tästä syystä kaivoveden säännöllinen tutkituttaminen laboratoriossa on tärkeää. Tässä kirjoituksessa käsitellään yhtä kaivoveden terveyshaittaa, radonia.

Radon on maa- ja kallioperässä uraanin hajoamistuotteena vapautuva radioaktiivinen jalokaasu. Korkea radonpitoisuus on yleisempi porakaivoissa kuin rengaskaivoissa, sillä porakaivoissa käytettävä pohjavesi on pidempään kosketuksissa maa- ja kallioperän kanssa, mistä radon liukenee veteen.^[1] Porakaivojen radonpitoisuudet vaihtelevat paljon, ja suurimpia pitoisuuksia tavataan yleensä graniittialueilla Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa.^[1] 

Radon on terveydelle haitallinen aine, ja sille altistutaan kaivovettä juodessa tai lämmittäessä. Juomavedessä radon aiheuttaa säteilyannoksen mahalaukulle. Lämmittäessä radon haihtuu vedestä ilmaan ja altistuminen tapahtuu hengitysteiden välityksellä.^[1] Arvion mukaan porakaivojen radioaktiiviset aineet (radonin lisäksi myös uraani, radium, polonium ja lyijy) aiheuttavat vuosittain 2-7 ylimääräistä syöpäkuolemaa.^[2]

Miten selvittää oman kaivoveden radonpitoisuus?

Radontutkimus sisältyy Vita laboratorion molempiin porakaivojen tutkimuspaketteihin: porakaivon veden perustutkimukseen sekä laajaan tutkimukseen. Radonpitoisuus mitataan vesinäytteestä nestetuikemenetelmällä, joka havaitsee radonin hajoamisesta syntyvän alfasäteilyn. Radonanalyysin voi tilata meiltä myös yksittäisanalyysina vesitutkimukset@vita.fi osoitteen kautta.

Miten tulkita radontulosta?

Vita Laboratoriosta saat tuloksen lisäksi lausunnon, jossa otetaan kantaa siihen, ylittääkö kaivovetesi radonpitoisuus Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman laatusuosituksen (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 401/2001).

Suomen Ympäristökeskuksen laatiman kaivoveden analyysitulkin^[3] mukaan radonpitoisuuden ollessa alle 150 Bq/l, se ei aiheuta toimenpiteitä. Tuloksen ollessa välillä 150 -1000 Bq/l, tulisi radonpitoisuutta seurata säännöllisesti. Mikäli arvo ylittää 1000 Bq/l enimmäisarvon, Suomen Ympäristökeskus suosittelee veden käsittelyä tai veden hankintaa muualta.

Luotettavaa lisätietoa radonista ja muista talousveden radioaktiivisista aineista tarjoaa Säteilyturvakeskus, jonka tehtävänä on valvoa säteilyturvallisuutta Suomessa. Radonia voidaan poistaa vedenkäsittelymenetelmien avulla, ja tässä auttavat parhaiten vedenkäsittelyalan yritykset sekä oman kunnan ympäristöterveydenhuolto.

» Mistä hyvän kaivoveden laadun tunnistaa? Lue artikkelimme!

» Osta porakaivon veden perustutkimus tai laaja tutkimus

^{[1] Suomen säteilyturvakeskus STUK
[2] Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL 
[3] Suomen Ympäristökeskus, kaivoveden analyysitulkki}